Purjelento

Purjelento on hieno harrastus! Laji vaatii täydellistä keskittymistä ja siksi se on loistava tapa rentoutua ja poistaa jokapäiväiset murheet ajatuksista. Voit tarkkailla luontoa poikkeuksellisesta perspektiivistä ja nauttia yksinolosta. Ilmailuhenkisestä yhdessäolosta pääset kuitenkin osalliseksi kenttätoiminnassa, jonka sujuvuus edellyttää kerholaisilta yhteistyökykyä ja -halua. Kesäpäivänä lentokentällä aika kuluu mukavasti. Voit nauttia auringosta ja kuunnella lentämiseen liittyviä "kalajuttuja"!

Aurinkoenergian voimalla
Lähes äänettömästi taivaalla liitävä purjelentokone tarjoaa ohjaajalleen upeita elämyksiä. Kone pysyy ilmassa lentäjän taitojen avulla. Vain löytämällä nostavan ilmavirtauksen, termiikin, voi lentoa jatkaa. Purjekone käyttääkin energialähteenään aurinkoa. Auringonpaisteen lämmittämät, muuta ympäristöä lämpimämmät maastonkohdat lämmittävät yläpuolellaan olevan ilman, joka alkaa kohota ylöspäin. Nousevassa ilmavirtauksessa lentämällä purjekone kohoaa yhtä korkealle kuin nouseva ilmavirtaus ylettyy, Suomessa korkeimmillaan noin kolmen kilometrin korkeuteen. Suurempia korkeuksia saavutetaan lentämällä cumulus-pilven sisällä.

Purjelentokoulutus
Purjelentokoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta ja Ilmailulaitos voi myöntää itsenäiseen toimintaan oikeuttavan lupakirjan 16-vuotiaalle. Ennen koulutuksen aloittamista on käytävä lääkärintarkastuksessa, vaatimukset ovat suunnilleen ajokorttitasoa. Esim. silmälasit eivät estä purjelentoharrastusta, kuitenkin sellaiset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa toimintakyvyttömyyden, ovat este lupakirjan saamiselle.

Lupakirjakurssiin kuuluu tarvittava, vajaan viidenkymmenen tunnin teoriaopetus ja vähintään 10 lentotuntia ja 50 lentoa, joista 10 yksin. Teoria opetetaan joko kurssin kestäessä tai monilla paikkakunnilla jo edeltävänä talvena. Lentokoulutuksessa käytetään kaksipaikkaisia koulukoneita, joissa opettaja istuu takana ja oppilas edessä.

Purjekone hinataan ilmaan joko moottorikoneen perässä tai vintturilla. Tampereen Ilmailuyhdistyksessä käytetään lentokonehinausta. Koneensa ohjaamossa korkealla taivaan sinessä purjelentäjä on yksin. Ennen kun sinne saakka päästään, miltei kaikki tapahtuu yhteistyönä.

Peruskoulutuksen jälkeen uusi pilotti saa käyttöönsä harjoituskoneen, joka on helppo lentää mutta jonka suorituskyky ei vielä ole huippuluokkaa. Tällaisella kalustolla kerätään kokemusta ja varmuutta ennen siirtymistä haastavampien lentotehtävien ja kovemman kaluston pariin. TIY antaaa jäsenilleen myös jatkokoulutusta. Siihen voi kuuluu mittarilentokoulutus pilvessä lentämistä varten, taitolentokoulutus tai matkalentokoulutus, jonka turvin voi lähteä todellisiin purjelentoseikkailuihin eri puolille Suomea. Kokeneet harrastajat lentävät rutiininomaisesti useiden satojen kilometrien matkoja nauttien etenemisen antamista haasteista.

Lupakirjan saannin jälkeen
Harrastuksen jatkon virstanpylväinä ovat kansainväliset purjelennon suoritusmerkit hopea-, kulta- ja timantti-C. Jokaista varten on omat, tiukkenevat vaatimuksensa lennetyn matkan ja saavutetun korkeuden mukaan. Purjelennossa, tunnetaan myös pelkkä perus-C. Sen saa viiden yksinlennon jälkeen eli nykyisin jo lupakirjakurssin aikana. Ensimmäinen lupakirjan saamisen jälkeen lennettävä merkkisuoritus on hopea-C, joka lennetään harjoituskoneella. Hopea-C suoritukseen kuuluu 1000 metrin vapaa nousu, viiden tunnin aikalento ja 50 kilometrin lento määrämaaliin.

Kilpailutoiminta
Innokkaita purjelentäjiä on mukana myös lajin kilpailutoiminnassa. Purjelentokisa on viikosta kahteen kestävä tapahtuma. Joka päivä sään salliessa lennetään kilpailun johdon määräämä lentotehtävä. Se on yleensä nopeuslento suljetulla reitillä. Reitin nopeimmin kiertänyt on päivän voittaja ja saa suurimman päivittäisen pistemäärän. Päiväpisteet lasketaan yhteen ja eniten kerännyt pilotti on voittaja. Kisoja järjestetään paikallisista harjoituskilpailuista MM-tasolle saakka. Suomalaisten menestys kansainvälisissä purjelentokisoissa on ollut erittäin hyvä. Parhaita saavutuksia ovat Markku Kuittisen (KILY) maailmanmestaruudet, viimeisin niistä vuodelta 1995 ja TIYn Visa-Matti Leinikin ja Harri Hirvolan (HIK) Euroopan mestaruus kaksipaikkaisluokassa 2011.

Apumoottorit purjekoneissa

On myös olemassa purjelentokoneita varustettuna rungon sisään vedettävillä moottoreilla. Tälläisella moottorilla varustettu purjekone pystyy itsenäiseen lentoonlähtöön sekä matkalla kelin loputtua palaamaan takaisin kotiin. Moottori voi olla myös niin sanottu kotiinpaluumoottori. Tällöin taivaalle pääsemikseksi kone tarvitsee hinauksen, mutta kelin loputua matka kotiin on mahdollinen.

 

Copyright © 2016 Tampereen Ilmailuyhdistys Ry
email: webmaster (at) tiy.fi
Site administration